Pelko muuttaa meitä

Ajattelin ensin kirjoittaa blogi kannustavasti pelon ja stressin käsittelystä, mutta useista yrityksistä huolimatta ne näyttivät tässä maailmalaajuisessa tilanteessa ihan hölmöltä ja pinnallisilta, joten kirjoitin pelon tunteesta.  

Me pelkäämme

Totta on, että me pelkäämme. Jos näin ei olisi meissä olisi jotain vikaa ja meidän luonnollinen reaktiokyky olisi jotenkin vahingoittunut. Pelko tunteena voi aiheuttaa lamaantumisen tai valtavan energiabuustin. Lamauttava pelko sisältää ahdistusta, fyysisiä oireita (pahoinvointia, päänsärkyä, vatsakipua jne.) ja saa usein aikaiseksi ympäristöstä vetäytymisen. Toiseaalta pelon tunne voi olla valtava voimavara. Askel muutokseen, jolloin innovoimme uusia ideoita ja näemme ympärillämme erilaisia mahdollisuuksia. Reagoimme siis eri tavoin, joten ollaan tämän asian kanssa ymmärtäväisiä ja ajattelevia.

Valitettavan usein pelkäämme myös turhaan, pohtimalla sekä suremalla sellaisia asioita ja tapahtumia, jotka eivät koskaan tapahdu. Tuhlaamme siis todella paljon resursseja siihen, että yritämme ennakoida kaiken. Älyllisinä olentoina toki ymmärrämme, ettei taitomme tähän riitä, mutta siitä huolimatta käytämme tähän valtavasti aikaa. Elämä tuo eteemme kaikenkokoisia yllätyksiä, sillä ne kuuluvat hyvässä ja pahassa elämään, mutta meidän tulisi keskeneräisinä olentoina opetella päästämään irti.  

Tämän muutaman viikon aikana olen huomannut ajattelevani usein, olemmeko lopulta mitään oppineet, edellisestä pelon hetkestä? Sen ei tarvitse olla edes mitään suurta, eikä etenkään maailmanlaajuista, mutta henkilökohtaiseen elämään sen on täytynyt vaikuttaa. Jätitkö silloin vaikutuksen näkemättä, tunteet tästä elämättä ja nyt huomaat, että kaikki kaatuu päälle?

Elät nyt sitten kahden tai useamman tunteen ristiriidassa. Yrität selvitä taloudellisesti, hoitaa vastuusi niin yrittäjänä kun työntekijänäkin, tukea jälkikasvuasi, huolehtia vanhemmista ja kuunnella ajankohtaisia uutisia uusista säännöistä sekä pitää toivoa yllä.

Maailmanlaajuisesti meillä on tauteja ollut ennenkin, mutta käsittämättömältähän tämä tuntuu, kun eletään 2020 lukua. Lähes koko maailma on kiinni, ihmiset ovat kodeissaan ja vain pakolliset liikkumiset, on suositeltavia ja hoitoakin saa vain pieni osa ihmisistä, sillä minkään maan hoitoresurssit eivät riitä. Käsissämme on siis hallitsematon ja vastustamista aiheuttava tuntemattomuus, josta tietomme ovat yhä varsin rajalliset.  Miten siis hallitsemme hermomme ja toimisimme täyspainoisesti sekä turvallisesti?

Mallia verkosta – ei ehkä kuitenkaan

Maailmamme on paljon eri somekanavilla ja sieltä voimme nähdä, miten moni on hinkannut, elämänsä yksityiskohtia ja hyvinvointia täydellisyyttä kohti. Ahkerimmat ovat heränneet aamuyön tunteina, ehtiäkseen suorittaa liikkumisen tai meditoinnin rutiinit sekä tarkistaakseen miten tuli nukuttua ja valmistaakseen supersmoothien ennen varsinaista aktiivista arkea.

Olemme nähneet jo, että hyvinvointi on jatkuvaa suorittamista ja asenne ratkaisee, mutta samalla ihmettelemme miksi itse emme pysty tuohon? Pelkäämme olevamme, jotenkin heikompia tai vain laiskoja ja yritämme, ehkä erilaisuuden pelossa sitten opetella erilaisten ”oppaiden” ja ”mentoreiden” avulla saavuttaa tätä ihailtavaa loistokkuutta ja yhteisöllisyyttä. Valitettavasti tämä etsiminen, aiheuttaa meissä monissa enemmän pelkoa ja pahoinvointia, kun sitä tavoiteltua hyvinvointia.

Omat tunteet ohjaavat – toimi niiden kanssa

Elämämme ja me itse olemme keskeneräisiä. Inhimillisyys on yksi voimavaramme ja mieleemme mahtuu silloin myös pahaa oloa, epävarmuutta, joustavuutta ja myötätuntoa.  Monet asiat ja tilanteet, eivät ole meidän kontrolloitavissa, kuten nyt olemme huomanneet. Tietoisuus omista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta antavat myös mahdollisuuden pysähtyä, miettimään omaa keskeneräisyyttämme. Tällaisella hetkellä, kun maailmaa ravistaa useampi uhka, me voimme vain olla armollisempia itsellemme sekä toisillemme. Voimme auttaa itseämme ymmärtämään, että vastustamisella (pelolla) on olemassa aika, paikka sekä tarpeellisuus, mutta siitä kannattaa päästää myös irti. Muista että juuri sinulla on oikeus käsitellä tämä epävarma ja pelottava tilanne, sinulle parhaalla mahdollisella tavalla. Se voi olla mitä tahansa, kunhan sinulle itsellesi tulee sitä hyvä olo.

Pelosta huolimatta, elämä rakentuu aina toivolle, vaikka haastavina hetkinä tätä energistä tunnetta, ei ole helppo aistia ja huomata. Hiljaisuudessa kuulee paljon enemmän, joten ole rohkea ja avoin kuuntelemaan sekä tuntemaan. Sinulla itselläsi on vapaus käyttää tämä aika, miten haluat, mutta suosittelen uusien rutiinien käyttöönotto, katse tulevaan. On hyvä opetella rakentamaan tietoisesta itsemyötätuntoa, se lohduttaa ja ohjaa sinua ymmärtämään sekä kannattelee vaikeina hetkinä. Itsemyötätunto on aina läsnä, kun tarvitset ja jokaisella meistä on aina syy olla kiitollinen jostain!

Heidi

Eksynyt olo

Milloin kuutelen omaa sisintäni?

Jokaisen syntymähetkeen liittyvät erilaiset tähtitaivaan merkit. Taivaan kappaleet ovat olleet, tietyssä asennossa kun synnyimme, mutta miten nämä vaikuttavat kasvaessamme tai sitten kun saavutamme aikuisuuden. Osa ihmisistä on herkempiä uskomaan, toteuttamaan ja pitämään todellisena tähtitaivaan, korttien ja enkeleiden viestejä – ja varmasti niissä tottakin on, mutta milloin niiden kautta eläminen saattaa satuttaa?

Haluan enemmän

”Haluan kaikkea enemmän” – kuvaa sisäistä myllerrystä, sitä hetkeä kun, olemme tavoittelemassa tai luopumassa jostain. Myllerryksessä uskomme, että muutoksilla saavuttavamme tasapainon, onnen ja rakkauden sekä vapauden. Useimmiten tässä kaikessa, on kyse siitä, ettei meille mikään riitä, vaan haluamme koko ajan enemmän. Kun saavutamme jotain, huomamme monesti, että jonossa on jo uusia tarpeita, eikä saavutettu asia tai kokemus tunnukaan miltään.

Tässä pyörteessä unohdamme kuitenkin, että vain tämä hetki on ainoa tärkeä hetki. Tässä hetkessä teet päätöksen, jonka kanssa elät huomenna ja vielä ensivuonnakin. Emme voi kuitenkaan elää etukäteen huomista ja menneestäkin on päästettävä irti siltä osin, kun se on mahdollista.

Tuosta irti päästämisestä, on tullut jo lähes ”mantra” – mitä sitten sillä oikeasti tarkoitetaan? Tarkoittaako se sitä, että suljen oven kaikkeen entiseen ja herään aamulla ns. uudelleen syntyneenä. No ei tietenkään, sillä eletty elämä on mokannut minusta minut, enkä voi edes uudelleen syntyä, mutta muutokset voin paremmin hyväksyä, kun opin ymmärtämään itseäni ja tarpeitani. 

Mytologia ja tähdet

Vuosikymmenet erilaiset tähti-, numero-, riimu-, maya-, tarot – tulkinnat ovat olleet käytettävissämme elämän polkua kulkiessamme.  Kuinka näitä sitten käyttäisi tai uskooko lainkaan, on yksilöllistä. Syntymähetkellä planeetat ovat olleet jossain tietyssä asennossa, syntymäkarttasi tekijöihin nähden. Näitä tutkiessa voi oppia oivaltamaan erilaisia elämässä esiintyviä haasteita ja ymmärtämään omaa suhtautumista erilaisten energioiden läsnäoloon.

Kokemuksemme, ikämme, läheiset, työ ja elämä muuttaa ajatusmaailmamme ja näin pitääkin tapahtua. Elämään kuuluu ilot ja surut, ahdistus ja onnellisuus jne. ne ovat tunteita, jotka viestivät meille siitä hetkestä. Mikäli suljemme sydämemme, peitämme tuntee ja etsimme vastauksia ulkopuolelta, kokemuksemme elämästä saattaa jäädä pinnalliseksi. Ollessamme hukassa on ihan hyväksyttävää käyttää apuna oppaita tai muita ihmisiä avartamaan oman mielen polkuja, mutta on tärkeää muistaa, etteivät tulkinnat ja oppaat tai keskustelut kerro tulevasta tai siitä, miten pitäisi toimia vaan ne auttavat ymmärtämään kyseistä tunnetta ja energiaa.

Tunne itsesi

Itsetuntemus ja sen kehittäminen on elämän mittainen prosessi. Koskaan ei ole myöhäistä, oppia ajattelemaan toisin. On pyrittävä olemaan kiitollinen ja onnellinen nyt, tässä kehossa, asemassa, näissä ihmissuhteissa, nykyisessä työtilanteessa. Mikään ulkopuolin tähtikartta tai viesti ei voi tehdä minua onnelliseksi, jos itse en näe mitä minulla jo on. Tämä ei tietysti pois sulje myöskään tavoitteita ja unelmia, mutta näiden taustalla on jotain paljon syvempää ymmärrystä. Keskity siihen mitä sinulla jo on, älä siihen mitä puuttuu. Tunne kiitollisuus tässä hetkessä ja kuuntele myös kehosi viestejä, kun koet onnen ja ilon hetkiä. Käytä niitä hyväksesi. Kirjoita vaikka kiitollisuuspäiväkirjaa niin että huomioit myös fyysiset tuntemukset, sillä vain sanoina tämä jää ”sanan helinäksi”.  

Jos siirrän kaiken myöhemmäksi, saatan uupua matkalla, mutta kun vastaanotan informaatiota, ymmärrän sen olevan vain informaatiota. Kun kiinnitän asioihin huomiota, elän tässä ja nyt. Huomaan elämäni olevan rikkaampaa ja onnellisempaan juuri tällaisena ja tässä hetkessä, enkä satuta itseäni etsiessäni enemmän.

Heidi